Tila on yhtä kuin mielentila

Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek sanoo että elokuvassa kellari symbolisoi tiedostumatonta. Samaa periaatetta käyttäen voimme ajatella että talo symboloi ihmisen psyykettä. Periaate voidaan lausua myös siten että ihminen voidessaan muokkaa tilan jossa on, mieleisekseen - suomenkieltä on pakko rakastaa - siis mielensä eli psyykeensä mukaiseksi.


Tila vaikuttaa myös psyykeeseen budokalle tutulla tavalla. Masayuki Shimbakuro kuvailee asiaa kutakuinkin seuraavasti: "kun kuljet temppelialueen puutarhojen läpi voit tuntea kuinka pääset rauhoittumaa Osakan kiireisten katujen melskeestä...  kun nouset dojon rappusia voit melkein nähdä itsesi siirtyvän neljän vuosisadan taakse samuraiden maailmaan.
Kun tällä tavoin virittäydyt periteiseen ympäristöön, tunnet puun ja tatamin tuoksun ja kuulet toisten harjoittelijoiden harjoittelun hiljaiset äänet, on vaikea olla tuntematta yhteyttä vuosisatoihin joiden aikana sinua edeltäneet mestarit  ja oppilaat ovat välittäneet edelleen iaijutsun rikasta perintöä nykysukupolvelle, joka vuorostaan välittää sen tulevalle sukupolvelle."

Hiroshi Ozawa puolestaan kirjoittaa seuraavasti: "Shugyon  harjoittamispaikan puhtaana pitäminen on tärkeää monesta syystä. Lattian puhdistaminen toimii selän ja jalkojen harjoittamisena. Sen avulla pääset myös oikeaan mielentilaan keikon aloittamista varten."

Iaidon ja kendon menestyksekkääseen harjoitteluun tarvitaan siis oikea mielentila ja tila jossa harjoitus tapahtuu edistää tämän mielentilan saavuttamista. Oikea mielentila on välttämätön, jotta edellisessä kirjoituksessa kuvailtu harjoituksen rituaaliluonne voi toteutua. Harjoituksen rituaaliluonne on välttämätön tiedostumattomassa lymyävän ja patoutuvan Thanatos-vietin  aktivoimiseksi ja sen neutraloitumisprosessin käynnistämiseksi.

Periaate on yleistettävissä edelleen. Siinä missä dojon seesteinen ilmapiiri valmistaa budokan psyykeen alttiiksi prosesseille, myös muilla uskonnollisilla tiloilla kuten kirkoilla ja temppeleillä on sama tehtävä ja vaikutus. Kun kutsun tässä yhteydessä dojoa uskonnolliseksi tilaksi tarkoitan uskonnolla niitä prosesseja ja ominaisuuksia psyykessä, joita kuvaamaan me kristityt käytämme ulkoistamalla ja personoimalla vieraannutettuja käsitteitä kuten Jumala, Kristus, Pyhä henki, Perkele, enkelit, demonit, synti ja niin edelleen.


Tästä johtuen olen sitä mieltä että iaidon ja kendon oikea harjoittaminen ei edellytä välttämättä buddhalaisuuden omaksumista, eikä välttämättä - hieman provosoiden sanoen - edes niiden uskonnollisen luonteen välitöntä tunnistamista, vaikka nämä seikat voivat edesauttaa oikeaa harjoittelua. Riittää kun oikeassa mielentilassa harjoittelu on mahdollista.

Loppuun vielä naseva lainaus professori Keijo Petäjältä: "Arkkitehtuuri on rakennettua mielentilaa" ja hieman eri aihepiiriin liittyvä mutta aivan yhtä tosi "Kelluminen läheisen ihmisen kanssa syventää henkistä läheisyyttä." - maisteri Jatta Ruohola.