No niin, jospa nyt saisin taas kirjoittelua jatkettua.
Uppsalassa oli Takada-Sensein leiri kuun vaihteessa ja sessio oli kaikin puolin onnistunut. Harjoituspaikka, Fyrishovin liikuntakeskus, on oikein mainio. Ainoa miinuspuoli on salin onneton ilmanvaihto. Lämpötila nousi saunalukemiin. Mutta en minä hikeä pelkää, sano. Graduointikin onnistui. No, vyöarvot sinänsä ovat tärkeä juttu siltä kannalta, että niistä voi seurata omaa harjoittelussa etenemistään.
Normaaliin treenijärjestykseen palaaminen tapahtui sitten eilen, sillä lähdin Uppsalasta suoraan Intiaan työmatkalle ja Intiasta suoraan Viroon soittokeikoille. Kivaa oli.
Eilinen treeni oli jostain syystä erityisen ja hikinen. Ehkä se johtui siitä, että alussa oli Nishimoto-Senseiltä tuttuja hara-harjoituksia. Tämä johtuu siitä, että osa porukasta treenasikin Muso Jikiden Eishin Ryuta.
Treeni oli kovaa ja lopussa väsymisestä keskittyminen herpaantui niin pahasti, että Tohon neljännessä tekniikassa eli Musogaeshissa miekkakäsi oli sen verran hitaampi kuin vasen käsi sillä seurauksella, että vasempaan käsivarteen tuli kymmenen sentin mittainen haava. Onneksi treeniaikaa oli jäljellä vain pari minuuttia siinä vaiheessa.
Se mikä tässä pistää vähän mietityttämään on tämä yleiskunto. Hiki tulee ja happi loppuu. Lihaksiin ei enää niinkään satu seuraavana päivänä. Oma tulkintani on, että aerobisessa kunnossa olisi nyt parantamisen varaa. Ilmeisesti ei auta muu kuin ryhtyä lenkkeilemään. Se ei ole kivaa, sillä en pidä lenkkeilystä yhtään. Mutta jotain pitäisi tehdä. Mitä muutakaan se voisi olla. En tiedä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti