tiistai 30. maaliskuuta 2010

Tiistai 30.3. 2010 Iaido

Sensei palasi matkoilta ja saimme heti erikoisharjoitusta. Itse nimesin sen heti Zatoichi-harjoitukseksi.

Zatoichi on mainio elokuva. Takeshi Kitanon näyttelemä Zatoichi on sokea samurai. Elokuva noudattaa japanilaisittain tuttua kaavaa: Zatoichi auttaa kylää, jossa pahat jengiläiset häiritsevät asukkaiden elämää ja pakottavat ihmisiä maksamaan suojelurahoja. Zatoichi ystävystyy paikallisen maanviljelijättären kanssa ja tapaa kaksi vanhempiensa murhaajia etsivää geishaa lupautuen auttamaan näitä.

Edellä olevasta synopsiksesta voi heti arvata minkälaisesta harjoituksesta oli kysymys. Shoden-sarja silmät kiinni!

Tunnelma oli jokseenkin hämmästyttävä. Tasapaino oli heti kateissa ja jalat ja kädet menivät ihan minne sattui.

Sensei on alkanut kiinnittämään huomiotani hieman tekniikan sisältöön. Tällä tarkoitan lähinnä sitä missä hengessä tekniikka tulisi suorittaa.

Gyakuton alussa tilanne on kehittynyt sellaiseksi, että vastustaja tulee suoraa edestä ja ilmaisee pahat aikeensa, joihin on reagoitava kahdella tapaa samanaikaisesti. Samalla kun ilkimys havaitaan havaitaan hänen kelvottomat aikeensa ja miekkaa ryhdytään vetämään esiin. Loppu on sitten tekniikkaa.

Samoin tutkimme hieman Koranton sisäistä ajoitusta Nuktsuken ja Kiritsuken välillä. Siinä on eräänlainen tempon vaihdos. Tällä tietenkin on tarkoitus sotkea vastustajan ajoitus ja ehtiä ennen.

Sensei kiinnitti huomiota myös O-chiburin ajoitukseen. Niin kuin hieman aikaisemmin kirjoitin, miekan tuominen ohimolle on yksi liike. Sitten hienoinen pysäytys, tarkistus ja Furioroshi.

Torstai 25.3.2010 Iaido

Vaikuttaa hieman siltä, että harjoittelusta on tullut hieman kokonaisempaa siten, että en enää jää loputtomasti hinkkaamaan jotain yksityiskohtaa. Ehkä nyt on tosiaan sellainen vaihe menossa, että kokonaisten sarjojen treenaaminen on paikallaan.

Shoden, Chuden ja Toho, ja kerran vielä päälle.

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Tiistai 23.3.2010 Iaido

Vauhtitreenit - tavallista kovempaa vedettiin. Heti alussa Kirigasehissa oli meininkiä ja kiai raikui varmasti pitkin käytäviä.

Sensei on tämän viikon poissa, joten Senpai veti treenit. Alkupuolen kata-kertauksessa suoritimme ensin Shodenin, sitten Tohon ja lopuksi Chudenin ja kaiken kahteen kertaan reippaassa tahdissa. Täytyy sanoa, että loppupuolella oli hienoisia vaikeuksia pysyä mukana ja hieman isompia vaikeuksia pitää tekniikka puhtaana.

Hyvä harjoitus kaikin puolin kuitenkin!

Omatahtisen harjoittelun aikana, syystä taikka toisesta, Kiritsuke ei luonnistunut oikein millään. Siitä tuli tönkkötsuke. Chiburin kanssa en myöskään päässyt puusta pidemmälle, vaikka treenasin sitä aivan erityisesti. Senpai tulikin sanomaan, että anna mennä vaan, kyllä se siitä.

Seuraava harjoittelun kohde tulikin sitten mukaan kuvaan, eli lantio. Sen kanssa olisi tehtävä jotain vaikkapa Nukitsuken lopuksi. En ole ihan varma että mitä, vaikka Senpai varta vasten näytti miten asia menee oikein.

Lopuksi vedin vielä saman sarjan eli koko Shodenin, Tohon ja Chudenin, vaikkakin vain yhteen kertaan.

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Torstai 18.3.2010 Iaido

Kuuma harjoitus. Takki märkänä.

Kyynärpää kestää kaiken muun paitsi Chiburin. Tämä on hyvä merkki. Ilmeisesti fysio alkaa tepsiä.

Sensei kiinnitti huomiota eritoten kahteen seikkaan. Nukitsuken lopussa asento on hieman liikaa etupainoinen ja Chiburissa taivutan huomaamattani niskaa melkoisesti.

Chiburi sananalle en tiedä muuta kotimaista vastinetta kuin "veren ravistus". Chiburin merkitys on jokseenkin brutaali tottumattomalle, sillä sen avulla puhdistetaan miekan terä nopeasti siihen tarttuneesta verestä ja kudoksista, ainakin noin kuvainnollisesti.

Muso Shinden Ryu -koulussa Chiburi esiintyy kolmena päävariaationa:

Yoko Chiburi
O-Chiburi
"erikois" Chiburi

Yoko Chiburi suoritetaan pääsääntöisesti Tatehiza katoissa, O-Chiburi Seiza katoissa ja "erikois" Chiburi kolmessa Shoden katassa. "Erikois"-Chiburi esiintyy kahdessa eri muodossa.

Seuraavassa mitä Mori Shigeki Sensei sanoo aiheesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Mori Shigeki Sensei on Tanimura-miehiä, eli kyseessä Muso Jikiden Eishin Ryu.

"Kun oikea käsi tuodaan ohimolle yhdellä liikkeellä kirioroshista sen on oltava yksinkertaisesti muodollinen liike sisältämättä mitään salattua merkitystä. Tämä liike ei sisällä Zanshinia eikä kokonaisuuden tiedostamista.

On perustavalla tavalla tärkeätä tarkistaa vastustajan tila vaikka se kestäisi vain sekunnin murto-osan.

Tästä syystä seuraavaan liikkeeseen ei saa kiirehtiä.

Paine on säilytettävä kumossa olevaa vastustajaa kohtaan siltä varalta, että hän tekee vielä vastahyökkäyksen.

Vaikka vastustaja on täyden huomion kohteena, Tandenin voima on säilytettävä vastustajan hallitsemiseksi tarpeen niin vaatiessa.

Opettajani Yamamoto Takuji selitti seuraavasti:

Aloita tarkkailemalla hetki haavoittamaasi vastustajaa säilyttäen hyvä valmius, asento ja täysi voima Tandenissa.

Työnnä miekkaa ja vartaloa eteen oikealle tietoisella hengellä.

säilytä kissakin asema sekunnin ajan oikealla kädellä.

Samaan aikaan vasen käsi siirtyy vasemmalle lanteelle.

Nosta hieman kissakia ja käännä terää oikealle. Pysähtymättä tuo oikea käsi ohimolle.

Tässä kohdin tsuka-gashira osoittaa etuvasemmalle ja kissaki taka oikealle. Sormenpäät melkein koskettavat oikeata ohimoa.

Liikkeiden suorittaminen yksitellen vie oman aikansa. Nopeus ei ole tässä kuitenkaan tärkeätä. Huolellisuus on keskeistä.

MENETLMÄ OIKEAN KÄDEN TUOMISEKSI OHIMOLLE

Tämä liike vaikuttaa luonnottomalta ja epäloogiselta. On kuitenkin olemassa vaihtoehtoinen analyysi joka vaikuttaa perustellulta aloittelijoille.

Oikean käden tuominen ohimolle:

Kuten sanottua, vahvista Zanshiniä ja henkeä kirioroshin jälkeen. Sitten, hallitusti nosta miekkaa. Kun miekka on olkapään korkeudella taivuta käsi kyynärpäästä ja tuo oikea käsi oikealle ohimolle. Liike on kuin sotilas tekisi kunniaa.

Tässä vaiheessa Tsuka-gashiran tulisi osoittaa etuvasemmalle ja kissakin takaoikealle.

Oikea kyynärpää osoittaa suoraan oikealle sivulle. Rinta on venytetty leveäksi ja leuka pidetään suorassa, jotta hyvä asento säilytettäisiin.


FURIOROSHI (ALASPÄIN SUUNTAUTUVA ISKU)

Oikea käsi nousee ja kulkee pään yli kasvojen vasemmalle puolelle. Sitten se putoaa diagonaalisesti oikealle puolelle.

Samaan aikaan takana oleva jalka vedetään edessä olevan viereen ja siirrytään iai-goshiin.

Polvia avataan ja taivutetaan hieman. Lantiota lasketaan hieman alemmas ja ylävartalo pidetään suorana.

Miekan liike pysäytetään oikean jalan eteen (melko lähelle jalkaa).

Vartalo ei saa nojata eteen liikaa.

Tässä asennossa kasvot ja Metsuke voivat tarkkailla lähempänä olevaa kohdetta. Pää pidetään pystyssä.

Aina Tokugawain aikaan asti samurait (Bushi) pitivä hiuksiaan pikku nutturalla pään päällä. Tästä syystä Chiburi on syytä suorittaa huolellisesti, jottei leikkaisi nutturaansa. Joissakin toisissa koulukunnissa Chiburi suoritetaan kapeampana siten, että terä ei kulje pään päällitse Furioroshia suoritettaessa. Kaikissa koulukunnissa kulman on kuitenkin oltava oikea, jotta veri irtoaisi terästä kunnolla.

FURIOROSHIN LOPPUASENTO

Avaa ja taivuta polvia hieman.

Pyri pitämään vartalo mahdollisimman suorassa, (hienoinen etunoja on kuitenkin väistämätön).

Laske lantiota hieman alemmas.

Metsuke keskittyy kauemmas eteen kuin missä kumossa oleva vastustaja on.

Miekka on etuoikealla kissaki osoittaa alas lähelle omaa jalkaa.

Tässä vaiheessa oikean käden ote miekasta on vakaa.

Kissaki ei saa olla liian korkealla.

Veri tulisi ravistaa maahan lähelle itseä. Veren roiskiminen yltympäriinsä ei ole Tanimura-järjestelmän mukaista.

Oikean käsivarren tulisi olla kohtalaisen suorassa ja suuntautua alaoikealle lähes vartalolinjan suuntaisesti.

CHIBURIIN SOVELIAS MENTAALINEN VALMISTELU

Kiinnitä koko huomio haavoitettuun vastustajaan ennen Chiburin aloittamista. Painostaminen voimakkaalla paineella ja arvokkaan asennon säilyttäminen ovat pakollisia."


On luonnollista, että meillä Muso Shinden Ryussa tietyt asiat suoritetaan hieman toisin, mutta välillä on hyvä tutkia miten muut koulukunnat tekevät, tai ainakin kuvailevat, asioita.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Keskiviikko 17.3.2010 Kotona

Kyynärpää ei kerta kaikkiaan kestä jatkuvaa treeniä. Eilen oli taas fysioterapia ja kipeytyminen oli sen mukaista. Geelipussi auttoi hieman. Huomenna on kuitenkin treenattava.

Iaidon niin kuin kaiken muunkin budon tarkoituksena on myös parantaa harjoittelijan luonteen ominaisuuksia. Tänään oli sellainen päivä, että en ole ollenkaan varma kuinka perusteellisesti olisin menettänyt hermoni ilman vuosien harjoittelua.

Ei siis siten, että olisin tehnyt jotain muuta kuin kirjoittanut ilkeän kirjeen, mutta sain hillittyä itseni oikeastaan aika helposti.

Tämä päivä palautti mieleen kuinka pikkusieluisia ihmiset voivatkaan olla.

No, tämä ei sen enempää minua haittaa, sillä huomenna taas treenataan vaikka jääpussin voimalla.

Kuun vaihteesta jatkan myös kendotreeniä.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Tiistai 9.3.2010 Iaido

Tällä kertaa tutkimme paljon nukitsukea ja sen sujuvuutta. Jonkinlainen kohentuminen sen tiimoilta saavutettiin. Kykenin myös ensimmäistä kertaa täysin tietoisesti vaikuttamaan kiritsuken ja eteenpäin suuntautuvan liikkeen väliseen ajalliseen suhteeseen.

En suinkaan tarkoita että lopputulos oli ollut oikea, mutta kykenin muuttamaan ajoitusta.

Toho alkaa sujua hieman paremmin kuin aikaisemmin kokonaisuudessaan.

Lantion asento pystytekniikoissa aiheuttaa edelleen päänvaivaa. On erinomaisen vaikeata hahmottaa eteenpäin suuntautuvassa liikkeessä samanaikaista ylävartalon kiertoa taaksepäin ja lantion kiertoliikettä eteenpäin.

Torstai 4.3.2010 Iaido

Tämän treenin tunnelma oli hieman erilainen, eli pystyin keskittymään enemmän kokonaisten tekniikoiden suorittamiseen kuin niiden osien hinkkaamiseen.

Tämä on hyvä, sillä treeni on parhaimmillaan jopa erittäin meditatiivista.

Siinäpä oli hyvä mietiskely.

Tiistai 2.3.2010 Iaido

Tällä kertaa suoritimme putkeen sekä Shodenin että Chudenin, mikä oli uutta minulle.

Chuden sarjan kuudes tekniikka Iwanami alkaa hahmottua paremmin. Hieno tekniikka jossa on mukana tsuki eli pisto.

Chuden sarjan kaikki tekniikat yhtä lukuun ottamatta alkavat Tatehiza-no-bu eli lyhyesti Tatehiza -asennosta. Se on vasemmalle jalkapöydälle raskas asento, sillä siinä istutaan sen päällä. Tatehiza sanana kostuu kahdesta sanasta eli hiza joka tarkoittaa polvea, sekä tate jonka tarkkaa merkitystä en tässä yhteydessä tiedä. Sanakirja tuntee käännökset miekkailu, suoja ja korkea.

Näin ollen vaihtoehdot olisivat "korkea polvi", "suojaava polvi" ja "miekkailu polvi", jotka kaikki jossain määrin ovat järkeenkäypiä nimiä kyseiselle istuma-asennolle.

Oma tulkintani on konservatiivinen "korkea polvi", sillä silloin voisi sanoa että kyseessä on korkea polviasento.