Jostain syystä treeni otti tänään kunnon päälle enemmän kuin tavallisesti. Reidet menivät hapoille saman tien ja hiki roiskui.
Normaalien alkulämmittelyiden ja Shoden sarjan jälkeen sensei sanoi: Chuden.
Chuden on Muso Shinden Ryu - koulukunnan keskimmäinen katasarja. Chuden sarja perustuu pitkälti tai on Hasegawa Eishin Ryu - koulukunnan kymmenen kataa. Shoden-sarja on puolestaan peräisin Omori Ryusta.
Totuuden nimissä on sanottava, että muutamia vuosia sitten, ennen harjoitustaukoa, olin treenannut viisi ensimmäistä Chuden tekniikkaa kuntoon, sillä olin valmistauduin graduointiin, jossa ne olivat vaatimuksena. En sitten mennyt.
Chuden sarjan katat ovat kaikin puolin erilaisia kuin Shoden-katat. Tai, no ainakin aloitusasento ja Noto ovat erilaisia. Myös tekniikan sisäinen ajoitus on erilainen Shoden-katoihin verrattua.
Kävimme läpi kaikki kymmenen. Katojen nimet ovat:
Yokogumo eli Pilvirintama
Toraissoku eli Tiikerin tassu
Inazuma eli Salama
Ukigumo eli Leijuvat pilvet
Yamaoroshi eli Vuorituuli
Iwanami eli Rantatyrsky
Urokogaeshi eli Äkkikäännös
Namigaeshi eli Vetäytyvä aalto
Takiotoshi eli Polveileva vesiputous
Nukiuchi eli Vetoisku
Sensein asioita mieleen palauttavien ohjeiden jälkeen kaksi ensimmäistä eli Yokogumo ja Toraissoku menivät joten kuten.
Kun hetkeksi menetin tarkkaavaisuuden tekniikan suoritusnopeuden suhteen ja huomaamattani matkin senpaita, sensei muistutti, että minun tavoitteeni ovat edelleen suuret ja puhtaat liikeradat. Tätä ei ole syytä unohtaa.
Yokogumo kuten kaikki muutkin Chuden-katat lähtevät Tatehiza-asennosta. Tatehiza koostuu kahdesta sanasta Tate joka käännöksestä en ole varma ja hiza, joka tarkoittaa polvea. Joka tapauksessa kyseessä on puolipolviasento, joka on aluksi todella hankala.
Katan sisäinen ajoitus on sellainen, että vedossa miekka kulkee edellä ja vartalo perässä. Kirioroshi on jokseenkin sama kuin ennenkin, Chiburi on normaali. Noto eli miekan palautus Sayaan eli tuppeen eroaa melkoisesti Shodenista. Nyt miekkaa ei ensinnäkään liuuteta koko matkaansa vaan Chiburin jälkeen terä käännetään poikittain eteen ja sen puoliväli on näin ollen jokseenkin Sayan kohdalla, kissaki liuutetaan tupen suulle. Seuraavaksi tapahtuu kaksi asiaa. Palataan Tataehizaan ja oikea käsi seuraa levollisesti, jolloin istuma-asentoon saavuttaessa miekka on melkein kokonaan tupessa. Lopussa on kuitenkin vielä Zanshin-vaihe jolloin Saya ja miekka suljetaan hitaasti.
Lisää treenattavaa riittää.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti